Kuvauksia
Maanantaina 17. marraskuuta 2008Kävin aamulla sairaalassa luutiheystestissä. Mistään en etukäteen ollut ottanut selvää, minkälainen testi oikein on. Tiesin ainoastaan, että jotain sillä on tekemistä CT-skannauksen kanssa, koska siltä tiskiltä ajan varasin. (Suomeksi se on vissiin tietokonekerroskuvausta, mutta skannaus tuntuu sanana helpommalta.)
Minut ohjattiin kuvauspöydälle ja kun yritin kysellä, että pitääkö riisua, hoitaja pyysi vain vähän housun vetoketjua aukaisemaan. Kuvauslaite oli jonkinlainen leveä kehä, joka hiljaa siirtyi lantion ja ylävartalon kohdalle pyörimään. Jos kärsisin ahtaanpaikan kammosta, olisin ehkä mennyt paniikkiin. Kehä tuli välillä niin lähelle naamaa, että silmät oli pakko sulkea.
Sen jälkeen minut vietiin toisen kuvauskoneen alle ja tällä kertaa piti päällimmäiset vaatteet ottaa pois. Vasen jalkani sidottiin telineeseen kiinni ja kone aloitti työnsä. Näin kuinka reisiluuni ja lantioni piirtyivät monitorille. Seuraavaksi piti nostaa jalat tyynyt päälle ja kone kuvasti selkärankaani mahan puolelta. Se oli siinä, ei sattunut yhtään. Tulokset menevät viikon kuluttua lääkärilleni ja lasku tulee kotiin.
Mielenkiintoista tietää, onko luustoni luunkovaa, haurasta haperoa vai jotain siltä väliltä.


