Kirjoitettu Torstaina 18. Lokakuuta 2007 Blogroll , hENNA

Noniin nyt äiti ja isä  ei sitten lue tätä tämän päivän kirjotusta, vaan tuudittautuu ihan vaan siihen olotilaan, että tytär opiskelee ahkerasti yliopistossa, menee iltaisin viimeistään kymmeneltä nukkumaan  ja elää terveellistä elämää, eli syö viisi annosta vihanneksia päivässä ja nauttii päivittäin raikkaasta ulkoilmasta :)

          Eilen meillä oli ikimuistoinen keskiviikko ilta ja yllättäen siihen kuului myös seurustelujuomaksi viiniä (ja kun viini loppui kuvioihin tuli, noin yhden aikaan yöllä, vodkaa..). Meitä asuu siis täällä flatissä viisi ihmistä ja me istutaan usein tuolla keittiössä ja jutellaan kaikesta, todellakin IHAN kaikesta, ja laidasta laitaa. Hyvänä esimerkkinä voin valottaa eilisiä keskusteluaiheita (siis niin pitkälle ku mä muistan) ylinaseet->Pohjois-Korea->kommunismi->Foundations of SEA kurssi ja sen sisältö->viinit ja juustot->hiustyylit(ja tätä jauhettiin ainakin tunti)->valokuvaus->kosteusvoiteet ->adoptio-oikeus->seksuaalivähemmistöt->Suomi->piirrä ja arvaa peli->talvi häät->tee laadut->ruoat joita mun pitää maistaa-> Kirkgate market->James Bond->hmm.. sit en enää muistakaan mitään. No mut anyway, meitä oli siis viisi ihmistä juomassa ja juttelemassa ja me juotiin seitsemän pulloa viiniä :D ohho..ja sit isot lasit vodkaa viel päälle ja nyt eilen oli siis todellakin keskiviikko. Mun maksa huutaa apua ja mut elinluovutuskortti leikataan kahtia tän vuoden jälkeen :) hahahah, ei se mitään mä voin ostaa uuden maksan jostain sit ku oo rikas business nainen :) hah, no joo, mä en ehkä oo ihan sen tyyppinen :D Sitäpaitsi mä vaan tutustun kulttuuriin.. Palataas taas takaisin asiaan, eli kun ilta loppui joskus kahden ja kolmen välillä jokainen hoipperoi enemmän ja vähemmän sekavassa humalatilassa omiin pikku boxeihin nukkumaan, josta meille onki kehkeytynyt ihan järkyttävän huono puujalkavitsi “onneks mä asun ihan tässä lähellä ni mä voin hoipperoida kotiin vaikka missä kunnossa”. Että näin. Mulla oli ainakin niin paha olo kun menin nukkumaan et heitin vaan päiväpeiton päältä ylimääräset kirjat pois ja vetäydyin sikiöasentoon sängylle, ja tosiaankin siirsin viellä varatoimeks roskiksen ihan siihen likelle, joku oli nimittäin tehny mun huoneesta karusellin joka kerta kun avasin silmät :D:D Ja kuin ihmeen kaupalla mä nukahdin (sammuin) siihen. Rauhallisesti ja hiljaisesti ja jumaliste ette ikinä arvaa mihin mä herään klo. 06.00

 PALOHÄLYTYSHARJOITUKSEEN

Siis jälkeenpäin ku ajattelee vois kuvitella et tää on nyt joku todella huono vitsi, mutta Ei, ehei, kyllä palohälytysharjoitus just sinä aamuna!! ja nyt kun mä sanon et se hälyttimen ääni, johon mä heräsin, oli jotain niin kovaa ja äänekästä, niin mä tarkotan et tärykalvot meinas räjähtää siihen paikkaan ku toi hälytin alkoi ulvomaan. Ja täällä palohälyttimet ei oo käytävillä, vaan ne on jokaisessa huoneessa ja sit käytävillä on viellä erikseen eli sä et mitenkään pysty olla kuulematta sitä korvia vihlovaa kovaa ja paksua ja voimakasta ulvontaa. Mä en oo ikinä kuullu niin kovaa ääntä missään! Ja sit kun sä heräät ihan järkyttävään krapulaan ja sä tajuat et ei helkkari toi on palohälytys niin se ääni on viellä potenssiin kymmenen. Mä olin täällä huoneessa ehkä noin viistoista sekuntia siitä hetkestä kun se hälytys laukes päälle (ja mä olin siis viellä täydessä unessa 15 sekuntia sitä ennen) ja se aika tuntu ikuisuudelta, mä vaan nappasin avaimet ja takin päälle ja avasin oven ja Amy tuli mua just vastaan käytävällä ja sano “run”.. Me avattiin flatin ovi käytävälle ja jokapuolella oli savua ja sit se vasta jotenki iski et ny ulos ja viellä nopeesti, koska täällä on savua ja me ollaan kuudennessa kerroksessa. No me juostiin ku hullut Amyn kanssa rappusia alas ja ulos parkkipaikalle, missä Lewis tuli meitä vastaan ja me mentiin kolmisteen muiden ihmisten luokse jotka oli jo päässy ulos omista huoneistaan ja ihan kohta perässä tuli Matt ja Chris. Siellä me sitten kyyhötettiin ulkona klo.06.00 kymmenisen minuuttia ja siinä vaiheessa se krapula vasta iski kunnolla ku sä pelästyt ihan helvetisti sitä ääntä ja sit näät savua joka paikassa ja sit juokset portaat alas kuudennesta kerroksesta :) Mutta sanon vaan et meillä oli kyl kaikilla nenänpäät valkosina ku meille kuulutettiin et hissejä ei sitten saa käyttää vaan kaikki menee rappusia ylös. Se oli suomeks sanottuna ihan kauheeta :) Mullaki jalat vaan tutis seuraavat kolme tuntia ja mun heikotti ihan älyttömästi. Mä en oo eläessäni kokenu (enkä toivottavasti tule kokemaan enää) sellasta herätystä ja sellasta krapulaa mikä mulla on tänään ollu.

              Ja mikä parasta mulla oli tänään ensimmäinen tapaaminen dr. Doschin mun personal tutorin ja meidän head of departmentin kanssa. Se oli ihan kamalaa :) Mä hoin vaan itelleni “kokoo ittes puppe” kun odottelin sen huoneen edessä että pääsen tekemään unohtumattoman ja hurmaavan ensivaikutelman. Uskoisin että ensivaikutelma oli unohtumaton tosta hurmaavasta en niinkään tiedä :)

mutta näin, tällästä kuuluu mun päivään ja mulla on kyllä viellki sellanen epävarma olo, etova sanoisinko, ja ainiin koska mä tiedän että isä ja äiti on lukenu tän kuitenkin niin  LÄHETTÄKÄÄ LISÄÄ RAHAA :D:D hahahah, no ei oikeesti tartte :D

Kommentoi

*
Kirjoita kuvassa oleva sana.
Klikkaa kuullaksesi sana