United Kingdom

aaaaalright muppets <3 

eka viikko on hurahtanu taas tavalliseen tapaan samaa vauhtia kun Suomessa aik maanantaista keskiviikkoon. Viikonloppu oli oikein kiva, me oltiin Lewisin kanssa kahdestaan koko viikonloppu täällä, kun kaikki muut oli lähteny kuka minneki. Perjantaina me avauduttiin ihan kunnolla taas kaikista maailman asioista ja omista asioista aamu kuuteen asti tuolla keittiössä, oli oikein kivaa, ja sit herättiin aamulla yhdeltätoista ja pystytettiin keittiöön lukupiiri edellisen illan vastapainoks ja opiskeltiin omia juttuja kuus tuntia putkeen kolmesta yhdeksään illalla. Meillä oli tarkotuksena mennä leffaan viel sen jälkeen, mut ei sit jaksettu lähtee enää minnekään vaan katottiin viel pari jaksoo red dwarfia, josta on tullu mun ihan ehdoton suosikki brittikomedia :) Sit sunnuntaina me mentiin käymään kaupassa ja mä tein kermajuustoperunoita, jauhelihapihvejä ja salaattia ja Lewis teki valkosuklaa-vadelma muffinsseja. Mä oon saanu täällä kyl sellasen tee-yliannostuksen ettei mitään järkee, mä kittaan pahimmillaan viikonloppuisin 5-7 kuppia teetä :D ai kamala…

Tää nykyinen viikko on nyt sitten opisekeluviikko 2 ja opiskelu on taas päässy hienosti käytiin. Mä iteki jaksan ihmetellä et miten mulla riittää näin paljon koulumotivaatiota, mä oon ihan innoissani kun tää koko koulurutiini on taas pyörähtäny käyntiin ja mä oon aidosti halukas oppimaan ja valmis tekemään töitä sen eteen et saan kaiken mahdollisen irti tästä koko prosessista. Ja nyt tää opiskelu tuntuu jotenki helpommallekin, koska sanavarasto on kasvanu niin paljon, opiskelurutiinit ja tavat ei oo enää uusia, vaan mä tiedä et missä täytyy painostaa ja missä voi vähän ottaa rennommin, olen siis löytänyt kultaisen keskitien. Kaiken a ja o on ehdottomasti  järjestelmällisyys, sitoutuminen ja aikataulussa pysyminen.

hahah, mä tiedän et tää kuulostaa tosi hienolle kun mä oon niin on the top of my work, MUTTA kullat rakkaat, mulla on tässä jaksossa kirjoitettavana 7 esseetä ennen pääsiäisloman alkua :):):):):) joten shit shit shit basically i’m fucked jos mä en ala nyt tänä viikonloppuna jo tekemään ensimmäistä niistä, sillä mulla on viisi viikkoa aikaa tehdä ne, asiaa eller hur?! hahah, mä nauran jo nyt valmiiks itelleni ku mä tiedän et sit just viikko tai kaks ennen pääsiäislomaa mulla on taas verisuonet ratkeemispisteessä silmissä, aivot tilttaa vähän väliä ja jalat on ihan turtana ku mä kirmaan tota woodhouse lanea ylös yliopistolle viime sekuneille ennenku ne esseet pitää olla palautettuna departmentin kansiliassa. odotan siis innolla mitä mä onnistun sähläämään tällä kertaa :) Mut jos tässä puhutaan nyt ihan tosissaan ni mä odotan tosi tosi paljon sitä et onks nyt yhtään helpompi kirjottaa esseitä, kun se ei oo enää uutta ja on jo jotain hajua mitä luennoitsijat haluaa ja miten asiat täytyy hoitaa, et jos jätetään tällä kertaa se plagiointi ihan kokonaan pois :D hahahahah

jeppis keppis, tää lähtee nyt lukemaan huomista seminaaria varten kirjaa ja pitää kysymystä ‘what are asian values?’ mielessä samalla. aaaaa, itseasiassa mä mun on ihan pakko viellä selostaa sellasesta kurssista kun ‘Introduction to development in southeast asia’ luennoitsija on Mike Parnwell ja se kurssi ja luennoitsija on molemmat IHAN USKOMATTOMIA!!!!! Kertakaikkiaan säälittävää et mä en voinu mennä eilen nukkumaan ennen puoli kahta yöllä koska mä luin yhtä meidän kurssimateriaalikirjaa tän päivän luennolle ja se mikä tästä teki niin säälittävän et mä en voinu lopettaa koska se teksti oli NIIN mielenkiintoista. Mä en oo IKINÄ saanu tollasta ahaa-elämystä mistään oppikirjasta, se kappale käsitteli ihan perustaa sille et mikä on development, maldevelopment and post-development in southeast asian’s point of view. Sitä minkälaisia syitä on sille et minkä takia Aasissa työntekijöille maksetaan niin vähän palkkaa, miks palkkoja ei voida nostaa, minkä takia työturvallisuus kärsii, mitä on kehitys, mitä huonoja puolia kehityksellä on, onko kehitys taloudellista ja mikäli näin on mitä muuta se tuo tullessaan kun rahallista turvaa ja kuka kerää tänän taloudellisen turvan tai toisin sanoen kenen taskuun se menee. Miksi asialle ei tehdä mitään, voiko asioille yleensäkään tehdä mitään…oooo niin paljon mielenkiintoisia kysymyksiä ja mä en vaan voinu lopettaa lukemista :D Ja kaikkia keitä tää ei kiinnosta pätkääkään, niin tough.

Tiesittekste et Mongoliassa on sellanen uskomus et jos ihminen aivastaa, niin sen sielu voi karata ruumiista, ja sen takia aivastuksen jälkeen täytyy tehdä sellanen rituaalinen käsiliike, jotta sielu ei pääse karkaamaan :) ihana <3